torstai 31. lokakuuta 2013

Semana antes del viaje

Nyt on takana monta kivaa päivää ja huomenna viiminen päivä koulussa kahteen viikkoon, sillä lähden sinne matkalle! Huomenna luvassa mun pikkuveljen kaveri synttärit, ja mun Suomen puhe G-20 kokouksessa. Mun siis piti vaan kääntää yks espanjankielinen puhe suomen kielelle ja luen sen sitten huomenna kaikkien tärkeiden ihmisten edessä, ja pukeutumistyylikin tulee olla virallinen. Saman tekstin lukee pari mun luokkalaista Italiaksi, Saksaksi, Suomeksi, Englanniksi ja Espanjaksi, jotta päästään tähän kansainvälisyys teemaan.
Pikkuveljen synttärit keskiviikkona, ja hän sai valita lounaan, yllätys yllätys empanadoja! Ja jälkiruuaksi suklaakakkua!

Tän viikon aikana tosin on ollu hyvin huonot kelit, vettä on satanu tavallista enemmän vaikka tän patagonian pitäis olla sellasta aluetta, jossa ei sada pahemmin, mutta tuulee sitäkin enemmän! Kadut oli täynnä vettä ja mä epätoivosesti mun converseilla hyppisin niissä vesilammikoissa :D Toivottavasti se aurinko pian tulisi!
Kävin yhtenä päivänä myös mun siskon englannin tunnilla ja aloin heti puhumaan espanjaa tälle opettajalle, koska aina kun tapaan uuden ihmisen niin puhun espanjaa, ja nyt tämä opettaja olikin kokonaan Kanadalainen, tuli pieni blackout kun tajusikin että hetkonen mitäs kieltä sitä nyt puhutaan :D Ja toinen asia, että tämä Puerto Madryn on hyvä turisti kohde, ja koska tänne pääsee laivalle niin ensimmäisiä turisteja on tultu jo nähtyä! Mä en tietenkään käyttänyt tilaisuuttani hukkaan vaan menin heti puhumaan ekoille turisteille että mistä he on tulleet, mm. Uudesta-Seelannista oli jokunen. Ennen en todellakaan ois kehdannu mennä puhumaan tuntemattomille ihan pokkana ja kysymään kaikennäköstä, mutta kai se vaihtovuosi vähän kasvattaa ja tuo sitä rohkeutta jota elämässä tarvitaan!

Oon ihan rakastunu näihin katukoiriin, joita on ihan liikaa täällä! Ihan sama missä kuljet niin aina näät koiria kävelemässä, tappelemassa tai nukkumassa kaduilla, ja ne on tosi kilttejä eikä kyllä ainakaan vielä oo tehny yhtään mitään! Mä sitten aina silitän kaikkia koiria, nyt jälkeenpäin vähän pelottaa että mitäköhän kirppuja niilläkin mahtaa olla :D Mutta tää kuvassa oleva yksilö on kyllä ihan älyttömän sulonen, teki mieli ottaa se kotiin tonne takapihalle, ehkä vielä joku päivä...
Oltiin siskon kanssa etsimässä uusia bikinejä, ja  jokainen kauppa on täynnä tollasia alaosia ja vielä kun jokaikinen käyttää tollasia rannalle mentäessä, jos siis satut menenmään vähänkin leveämmällä alaosalla niin katseita tulee. Sama kun Suomessa pidetään outona jos tollasilla menee rannalle ja täällä taas toisinpäin. Mä kyllä vannoin, ja vannon vieläkin että en tollasia päälleni pue, mutta saa nähdä meenkö mä massaan ja ostan, epäilen vahavsti xD
Keskiviikkona käytiin museossa, kun mun host äidin kaveri omistaa sen ja siellä  on hänen tekemiään maalauksia, ja kaikki on tehty viinillä! Oli aika hienoja mitä kaikkea mielikuvitus saa aikaan, itse en meinaan oo kauheen kuvapainotteinen :D Jälkeenpäin pikkuveli kysys että kuinkakohan kallista viiniä mahtaa noihin olla käytetty hmm..





Tänään tulin kampaajalta, joka on kuulemma koko Puerto Madrynin paras, ja se kyllä oli tosi hyvä! Hiusten leikkaus, pesu ja kuivaus makso noin 120 pesoa eli noin 20 euroa, mun mielestä ei paha hinta ja halvempiakin paikkoja löytyy täältä! Yks syy miksi tää taisi olla paras koko Madrynista oli nämä kaksi hyvännäköistä kampaajaa, haha, siellä tulee käytyä varmaan vähän useamminkin ;)
Kerroin äitille tästä hyvännäköisestä hiustenleikkaajasta, vastaus oli vähän erilainen kun odotin :D



Besos <3


sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Things to miss

Vihdoin mäkin alan olla paranemaan päin, toivottavasti, ja sieltä se positiivisuuskin löytyi kun vähän pääsi ulos neljän seinän sisältä. Ajattelin nyt kirjotella jotain asioita mitä mä kaipaan suomesta ja mitä mä tuun kaipaamaan kun paluu Suomeen koittaa, joku päivä siellä tulevaisuudessa!

ASIOITA JOITA KAIPAAN SUOMESTA :

1) Sauna, vaikka en pahemmin Suomessa saunassa käynyt, mutta varsinkin täällä kun oli talvi niin teki mieli mennä johonkin lämpimään kun on tullut ulkoota. Harvemmin kaikissa taloissa edes on pattereita tai jos on niin sellasia kaasu neliöitä seinässä kiinni. Mun huoneessa (veikkaan edes koko talossa) ei ole pattereita, joten oli vilponen ainakin sisällä.

2) Vapautta, oon saanu kyllä liikkua täällä ulkona tosi vapaasti ja mennä minne menen, kunhan vaan ilmotan aina tarkemmin host äidille. Suomessa kun sitä vaan mennään ja tullaan, mutta täällä pitää oikeesti miettiä, että sä oot heidän vastuulla ja sun kuuluu kertoa mihin menet, kenen kanssa olet, ja mihin aikaan oot tulossa kotiin. Näin sä saat myös luottamuksen sun host perheeseen ja luultavasti enemmän vapautta. Joissakin host perheissä tosin ollaan tosi paljon tiukempia, mutta mulla ei onneksi ihan niin tiukkaa ole.

3) Rauhallisuutta, nää argentiinalaiset ottaa tosi paljon toiset huomioon ja huomaa, hyvinkin helposti jos jokin ei oo hyvin. Kuten oon jo sanonu niin huoneen ovet on suurimman osan aikaa auki, ja jos sen laittaa kiinni niin hetken ajan päästä, tai vaikka päivällis pöydässä, tullaan kysymään, että "onko kaikki hyvin". Mä ainakin kaipaan ees hetken päivästä sitä omaa rauhaa, ja viel helpommaks sen tekee koska mulla on oma huone, jos jakaisin huoneen jonkun toisen  kanssa niin, ois vaikeeta varmaan aluks totutella sen toisen siskon/veljen tavoille.

4) Suklaata, tai ylipäätäänsä makeisia, meinaan täällä syödään tosi paljon erilaisia kakkuja, keksejä tai leivonnaisia, ja yleensä normaaleissa supermarketeissa myydään paljon enemmän noita kun esim, suklaata. Irtokarkkeja löysin kerran myytävän ja nekin se myyjä sulle noukkii sitten siihen pussiin.
Suomen perinneruokia kuten karjapanpiirakoita tai porkkana-, lanttulaatikoita ei todellakaan ole ikävä, enkä  kauheesti välittänytkään niistä Suomessa, ruisleipä tosin on kova sana, laitas äiti muistiin ;)

5) Ilman kenkiä sisällä, en vaan jotenkin ymmärrä, että täällä tullaan samoilla kengillä joilla tallusteltiin ulkona niin sisälle. Oon kyllä jo tottunu pitää kenkiä täällä, mutta se on kyllä ihana tunne kun kengät saa ottaa koko päivän päätteeksi pois jalasta, ahh.


6) TV-sarjat, suurinosa, eli noin kaikki ohjelmat on dubattu, Suomessa ei pahemmin mikään ole, täällä taas vaihtelen kanavia tai kaukosäätimestä kieltä että tulis ees jotain tolkkua.

7) Koulutusta, no tavallaan kaipaan suomen koulua kun kaikki on hiljaa ja opiskelee ahkerasti (vuoden päästä kadun että kirjotin tän), sillä täällä luokassa vallitsee yleensä ihan täysi kaaos, opettaja huutaa luokan edessä kun kaikki puhuu toistensa päälle, ja mun luokkalaiset heittelee liidun palasia toisiaan päin, tuntuu ku olisin takas ala-asteella. Mutta toisaalta, on kiva vaan ottaa vähän rennommin :D

8) Shoppailu mahdollisuudet, täällä on aika kallista eikä vaatteet oo mitenkään sen rahasumman arvosia. Tuttuja ketjuliikkeitä mitä löytyy Suomesta ei täällä oo, ja sellasia yksittäisiä vaatteita myydään monissa kaupoissa, kun Suomessa samaa vaatettaa löytyy miljoonissa eri väreissä tai koissa.

9) Yksityisyyttä,täällä jos sanot yhen jutun toiselle niin voit olla varma että koko luokka tai koulu tietää sen, kaikki asiat levii niin nopeesti ja kaikille kerrotaan kaikki. Hyvät ja huonot asiat. Jotenki Suomessa oon tottunu vähän pitää yksityisyyttä, mutta täällä musta tuntu että jokanen tiesi musta kaiken, osa syy tosin on se että oon vaihtari :D

ASIOITA JOITA TULEN KAIPAAMAAN ARGENTIINASTA :

1) Ruoka, jos tästä nyt ,ylläri ylläri, aloitetaan niin tää ruoka on jotain ihan parasta. Asado jota syödään perheen/suvun kesken jotenkin yhdistää ja tuo kaikki saman pöydän ääreen ja se liha on jotain ihan täydellistä, en tajua miten joku voi olla kasvissyöjä, sori Saanat siellä Suomessa, mutta kun ootte syöny asadoa ette haluu ees maistella pupunruokaa :D Ja argentiinalaiset tykkää kokata joten ruoka on aina vaan parempaa ja he osaa sekotella kaikennäköstä ihan kaiken kanssa!

2) Mate, vaikka se onkin eräänlaista teetä mitä kaikki nyt luulee että "kyllä nyt suomesta teetä löytyy" , mutta se miten se yhdistää kaverit, perheen, tuttavat, tosi monet. Harvemmin näät Suomessa esimerkiksi nuoria puistoissa juomassa teetä kaikessa rauhassa samasta kupista, epäilen. Se vaan ulkopuoliselta näyttää hassulta, mutta siihen kun kerran meet mukaan niin tajuat. Rakastan viettää iltapäiviä mun host isän kanssa keittiön pöydällä istuen juomassa matea ja juttelemassa kaikennäkösestä.
/google
3) Lämpöä, mä asun aika alhaalla mutta silti näiden talvi ei todellakaan ollut niin kylmä kun mitä mä oletin. Pari lumihiutaletta niin kaikki kärsi jo hypotermiasta. Nyt kun kesä on enää kuukauden päässä toi aurinko vaan porottaa päivä päivältä kuumemmin.


4) Ihmisiä, kaikki on vaan niin avoimia uusille tuttavuuksille, kun suomessa ollaan ihan naama väärinpäin. Varmaan sen takia mun oli helppo saada kavereita, sillä kaikki halus kuulla jotain ja tutustua. Tulee sellanen "tervetuloa" tunne. Alla oleva kuva kuvastaa jotenkin Suomea :D

5) Poskipusut, muistan vieläki ku olin aina ihan hämilläni että mitäs nyt tapahtuu, ja aina mun poski osu niin kovaa toisen poskea vasten. Nyt se on vaan jotenkin niin kiva ja ihana tapa sanoo toiselle hei. Voin vaan kuvitella, kun mä palaan Suomeen ja alan antaa kaikille poskipusuja, vähän voi tulla katseita että,"mitäs toi nyt oikein haluaa"

6) Koulupukua, tavallaan tuun kaipaamaan tätä mun "ihanaa" verskatakkia, mutta se on vaan niin helppoa kun aamusin sun ei tarvii miettii puolta tuntia että, "apua mitä mä nyt laitan päälle" vaan oot valmis tosi nopeesti, sillä koulussa kukaan ei oo panostanut sen enempää hiustenlaittoon, saatika meikkaamiseen. Illalla ulos lähtiessä on taas kiva laittautua kun huomaa miten kaikki on panostanut ja "muuttunut".

7) Espanjan kieltä, tää on vaan niin ihana kuullosta, ja vielä kun ymmärtääkin!  Näillä on joka sanalle tosi paljon eri sanoja, kuten sana tyhmä on tosi helppo eikä muita vastaavia kauheesti oo Suomessa, niin täältä löytyy vastaavia melkein kymmenkunta! Kumpa pian tulis se päivä ku mä pystyisin puhumaan ihan sujuvasti ja vielä aksentilla, mutta sitä odotellessa.
/google
8) Yöelämää, se on vaan niin ihanaa tanssia jalat puhki aamu seitsemään asti ja kävellä aamulla auringon nousussa kohti kotia. Ja kun argentiinassa lähdetään ulos noin kolmen aikaan niin Suomessa suurin osa tekee lähtöä. Nykyään oon tottunu siihen viikonloppu rytmiin jo että iltasin ei oo puhettakaan syödä illallista ennen kymmentä ja ulos lähdetään yöllä, niin se vain on ja muistan vieläki ku ensimmäisinä viikonloppuina olin ihan väsyny jo kahen aikaan ja nyt kello kahdelta oon virkeempi ku koskaan :D

9) Koko maata, erityisesti tätä Puerto Madrynia, mun kotikaupunkia ja tietenkin noita valaita! On vaan niin outoa että yhdestä maasta löytyy jäätiköitä, palmuja, pingviinejä, metsiä, kaikkea! Mut onneks kotiin paluuseen on vielä paljon aikaa ja saan nauttia mun elämästä täällä :)

Besos <3

perjantai 25. lokakuuta 2013

Sick & homesick

Täällä on nyt ollu vähä hiljasempaa, koska mä oon viettäny suurinpiirtein koko viikon sängyssä, naama turvonneena, kipeenä, migreenistä ja angiinasta kärsien. Parina päivänä raahauduin kouluun ja salille, loppupeleissä ei todellakaan ois kannattanut.

Viime perjantaista lähtien oon tuntenu oloni kipeeks ja koulussa vietin aikani kolmen toppatakin kanssa kun muut istui t-paidoilla. No koska oli tulossa viikonloppu, mä tietysti halusin lähetä vähän viihteelle, toinen asia mitä ei ois kannattanut tehdä :D Keskiviikko illalla sitten yhentoista aikaan lähettiin mun host äidin kanssa lääkäriin ja mulla todettiin angiina, vaikka epäilen vieläkin vähän sitä lääkäriä... Nyt syön antibiootteja, nukkunut joka päivä noin 14 tuntia, joten voitte vaan kuvitella kuinka helposti siinä tulee sellanen tunne että "Kumpa pääsis kotiin ees hetkeks kavereitten ja perheen keskelle, ne osais varmasti piristää" Ja tekis vaan mieli nyyhkyyttää skypessä Suomi kavereiden kanssa ja kertoa miten kauhee ikävä on. Vaikka asiat on todellakin hyvin täällä Argentiinassa, mutta jokanen tietää kun vähänki on kipeenä, eikä jaksa tehdä yhtään mitään niin väkisinkin kaikki maailman ajatukset kasautuu päälle.
 Tässä nyt yritän löytää positiivisuuden jostain ja jatkaa kotona oloilemista toivoen syvästi että tää tauti lähtis nopeesti pois, jonka seurauksena mielialakin muuttuis ihan varmana! Ja ennen kaikkea ens viikolla pitäis lähtee matkalle, miten mä aina satun tulee kipeeksi just väärinä aikoina...

Jottei teksti ois ihan ankeeta näin perjantain kunniaks niin, keskiviikkona kävin mun luokkalaisen synttäreillä ja taas tuli syötyä kaikenlaisia herkkuja, kakusta puhumattakaan! Ja mun host mummi tuli Buenos Airesista tänne meille, tosin huonoon aikaan sillä mun pikkuvelikin on nyt kipeenä, host isääni lainaten "tää ei oo mikään sairaala, vaikka kaikki ihmiset täällä onki kipeitä ja saa hyvää palvelua" :D



Sain tän sulosen repun mun host mummilta xD Näyn väkijoukossa!
Besos <3

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Viikon varrelta

100 päivää takana, aika menee ihan liian nopeesti. 

Ainut päivä millon mulla oikeesti on aikaa, ja mä voin rentoutua kunnolla on sunnuntai, ja myös koko perhe on kotona! Sillon ei oo kiire mihinkään, ollaan vaan ja vietetään aikaa yhdessä kotona ja valmistadutaan seuraavaan viikkoon. Tääkin viikko on menny ihan sairaan nopeesti, en oikeestaan tiiä mihin nää päivät kuluu, tarkemmin miettiessä sitä muistaa kaiken mitä onkaan tapahtunu mutta silti tuntuu kun päiviä ois viikossa vaan pari. 
Tässä nyt pari kollaasia mitä kaikkea oon tehny, sillä en millään ois saanu näitä kaikkia tänne muuten mitenkään järkevästi!
Joka perjantainen pitsa päivä kotona / Ostamassa tuliasia Suomeen, mutta löysinki mun ystävän / Vuokrattiin kaverin kanss leffoja ja päädyttiin meille katsomaan, oli muuten halpaa meinaan kaks leffaa sai vuokrattua 1,50 eurola / Kävelemässä kotoa keskustaan

Maanantai vapaapäivänä rennosti /  Maisemia / Opiskelua historian kokeeseen, ja kirjotin koko esseen espanjaks joka oli tosi paljon helpompaa kun englanniks! / Äitin kanssa ruokakaupassa, kyllä huomaa että me oltiin taas liikenteessä ja viikonloppu oli tulossa, hehe

Yks aamu ennen kouluun lähtöä / Rakkauden osoituksia satelee, haha / Rannalla istuskelemassa / Kävelemässä kotiin ihanan auringonlaskun aikaan, kun täysikuukin alko nousemaan

Pian host perhe meillä syömässä ja jälkiruoka oli täydellistä kuten kuvasta näkyy / Mun amor Canela / Bolichessa lauantaina, voitte vaan kuvitella kuinka paljon kuulee  huuteluja kaikilta, "Hei blondiii, mistä oot" ja mä kyllästyin niihin ni vastasin aina että "oon meksikosta", tuskimpa kukaan uskos, mut meni ainakin hiljaseks ja jäi paikalleen :D / Aamu seitsemältä kotiin kävelemässä rannan kautta bolichesta, loving life

Host perhe vaikuttaa tosi paljon siihen minkälainen sun oma vaihtovuosi on ja oon ollu tosi onnekas että mulla ei oo tullu mitään suurempia vaikeuksia mun perheen kanssa, ja että tuun tosi hyvin juttuun jokasen perheen jäsenen kanssa! Tosin, mulla oli pieni "ongelma" tän mun perheen kanssa vähän aikaa sitten, sillä tämä isä ei niin sanotusti halunnut puhua mulle espanjaa. Alku päivinä kun saavuin puhuttiin englantia suurimmaksi osaksi, että pääsin tutuksi talon tavoille jne, aloin kumminkin huomaamaan että, jotenkin tää mun perhe ei halunnut päästää irti siitä englannista ja tuntu kuin he jotenkin halusivat vaan oppia sen heidän "uuden kielen", ja mä olisin niitä täällä opettamassa.
 Mä sitten tän viime kuukauden aikana kun oon vihdoin alkanu oppimaan tän kielen niin puhuin heille mahdollisimman paljon espanjaa ja vastaus tuli tältä isältä ja siskolta suurimmaksi osaksi aina englanniksi ja muilta espanjaksi. Tämä isä myös mulle sanos että hän ei puhu mulle espanjaa pahemmin koska mä en ymmärtäisi. Vähän siinä itseluottamus katos, että oon mä täällä jo kolme kuukautta ollu ja oma host isä sanoo, että en ymmärrä häntä vaikka asia oli ihan päinvastoin, hän ei edes antanut mun ymmärtää. Ja koulussa kun espanjalla pärjään jo hyvin, niin kotona tuli sellanen tunne, että mitä kieltä sitä nyt puhutaan, että varmasti ymmärretään.
No nyt on jo asiat pikkuhiljaa selvenneet, sillä puhuin tästä asiasta heidän kanssa, ja luulisin että mennään jo tän asian kanssa positiivisempaan suuntaan! 

Besos <3 Ja hyvää alkavaa viikkoa sinne Suomeen!

maanantai 14. lokakuuta 2013

Viaje al sur

Jeeeee!! Ens kuun alussa ois tarkotus lähteä muiden Coinedin vaihtareiden kanssa tonne Etelä-Argentiinaan 16 päiväksi, ihanaa nähä melkein kaikki vaihtarit taas pitkästä aikaa, meinaan viimeksi nähtiin Cordobassa. Vaikka ollaan suurin osa tunnettu toisemme vaan se viis päivää mikä vietettiin Cordobassa, niin facebookin ja whatsapin välityksellä juttu luistaa tosi hyvin! Enkä millään malta oottaa että päästään matkustaan, ja toinen hyvä puoli on se, että kun mä saavun sieltä matkalta niin koulua jäljellä vaivaiset kolme viikkoa ja sen jälkeen kauan ootettu kesäloma !

Tässä seuraavaks vähän kuvia/paikkoja jossa tullaan ton 16 päivän aikana käymään, (kuvat googlesta). Mä tosin alotan matkan 5 päivä marraskuuta, sillä noi vaihtarit tulee pariks päiväks tänne Puerto Madryniin ja sitten jatketaan täältä tonne etelämpään. Ja tosiaan koko matka bussissa... Mut onneks seura on hyvä!

Ensimmäisenä päivänä kun kaikki vaihtarit on saapunu tänne Puerto Madryniin, ja olleet täällä pari yötä, lähetään viereisen kaupungin Trelewin kautta kohti Punta tomboa, jossa meidän pitäisi nähdä pingviinejä! Matka Punta tombosta jatkuu kohti Calafatesia, eli ihan tonne etelään jäätiköiden luo. Kuulemma ne maisemat siellä on ihan uskomattomia eli paljon kuvia siis sieltä varmaan tulossa!



  Ylhäällä Punta tombo ja alhaalla Calafates.





Calafatesissa ollaan neljä päivää ja sen jälkeen lähdetään kohti Ushuaiaa. Siellä vietetään kolme päivää ja jatketaan matkaa Rio Gallegoon.

Rio Gallego alhaalla.
Rio Gallenosta matka jatkuu Barilocheen, tähän kuuluisaan bilekaupungiin, haha, ei vaiskaan. Nimensä saanut siitä, että yleensä joka koulun viimeisellä luokalla eli kuudennellä olevat abit lähtevät sinne luokan kanssa noin 10 päiväksi bilettämään. Kuulemma sieltä löytyy myös tosi loistavaa suklaata! Ja myös hiihto/laskettelu mahdollisuudet!! En usko että me mennään siellä hiihtämään tai laskettelmaan, että ne hommat jää tosin sitten suomeen.


Barilochesta muut vaihtarit lähee takasin Cordobaan, ja minä yksin bussilla tänne Puerto Madryniin. Sillä ei mulla ois ollu mitään järkeä matkustaa tonne pohjoseen ja sieltä sitten takasin etelään. Bariloche- Puerto Madryn matka kestää noin. 10 tuntia, ja täytyy myöntää, että oon vähän kauhuissani mutta enköhän mä selviä!

Toinen asia mikä on nyt päällimmäisenä mielessä on tuleva uusi vuosi, meinaan lähetään mun host perheen kanssa tonne Buenos Airesin provinssiin heidän campolle (=maatilalle), josta löytyy uima-altaat, monia eläimiä, mönkijöitä sun muuta, ja host isä lupas vielä opettaa mua ratsastamaan! En ois ikinä uskonu että mä futistyttönä joskus päätyisin hevosenselkään, saa nähdä miten käy :D
Mun yks parhaimmista kavereista Suomesta on vaihtarina myös Argentiinassa, ja mikä sattuma että hän asuu just ton meiän campon lähettyvillä vain alle parin tunnin ajomatkan päästä !!

Ja hyvää syntymäpäivää maailman paras äiti siellä maailman toisella puolen, te amo <3

Besos <3

perjantai 11. lokakuuta 2013

Happy to be finnish

Nää koulupäivät menee täällä ihan super nopeesti meinaan just äsken oli maanantai ja tänään sitä jo hehkutetaan pidennettyä viikonloppua, jes! Alan päivä päivältä viihtyä paremmin koulussa koska on enemmän juttukavereita ja asioita joista jutella, samalla kielellä. Toisaalta osa syy voi olla sekin että valitsin vain kuus ainetta joten muilla tunneilla istuskelen ja "opiskelen" jotain omaa :D

Maanantaina vietettiin Pian yllätyssynttäreitä ja yllätys se todellakin oli! Hän täytti 15 vuotta mikä täällä on sama kuin jenkkien sweet sixteen. Pia ei tosin halunnu mitään sen kummempia niin päädyttiin hänen kavereiden kanssa hänen luo. Tosi mukavasti meni ja Pia vielä sai omilta saksa vanhemmiltaan videon, joten itkuiltakaan ei voinu välttyä.



Minä taas syömässä, ylläri ylläri

Yhtenä päivänä oltiin kamujen kanssa Havannassa kahvilla ja etsittiin mulle kenkiä, löysinki mustat matalapohjaset converset, ja hintaa oli 400 pesoa eli noin 50 euroa. 





Torstaina mulla oli enkun koe, ja se oli ihan sairaan helppo missä piti yhdistää jotain vastakohtia sun muuta. Välillä musta tuntuu et puhun paremmin ku se opettaja :D Täällä kyllä tulee sellanen kiitollisuuden tunne Suomen koulutuksesta! Mainittakoon vielä se, että pelattiin koulun liikuntatunnilla pesäpalloa ja nä oli ihan ihmeissään et miten sitä pelataan. Ensimmäinen 45 minuuttia meni siihen ku palloa heitettiin joka suuntaan ja lyöntejä tuli siis hyvinkin monta. Eikä nää meinannu uskoa että Suomessa sitä pelataan yleensä joka kesä koulussa. 

Koulun liikuntakenttä

Vähän aikaa sitten tulin sellasesta ONU jutusta mein koululta, eli valitaan joku maa josta kerrotaan kaikki sen maan politiikan ongelmat sun muut. Ja suomi ei kuulunu siihen 20 maan joukkoon mutta ku sanoin että osallistun jos Suomi kuuluu, niin opettaja vähän jousti. Ja tarkotuksena mun ois siis mennä parin viikon päästä 100 henkilön eteen puhumaan suomea, Suomen ongelmista. Hauskinta se, että mä voin puhua toisaalta mitä vaan koska kukaan ei ymmärrä :D Opettaja sano että valitsin hyvän maan koska Suomi on hyvinvaltiomaa että ongelmia ei pahemmin ole. Lucky me!

Viikonlopun täydeltä taas ohjelmaa, joten maanantain vapaapäivä (en tiiä mistä kumman syystä) kuulostaa paremmalta ku hyvältä! Hauskaa viikonloppua kaikki ihanat!
Kauhea ikävä kaikkia rakkaita suomessa <3

Besos <3

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

En el campo

Mun viikonloppu on sujunu tosi hyvissä merkeissä kavereiden kanssa, ja on tullu jo hetkiä kun oon miettiny et miten tätä kaikkee tuleekaan sitte ikävä, ku se lähtö takasin suomeen koittaa. Uskon että tän vuoden jälkeen mulla todellakin on koti kahdessa eri maassa!

Perjantaina Pian kanssa pizza-fridayy ja lauantaina 12 aikaan lähtö luokkakaverin campolle, suoraa käännöstä tolle sanalla en tiiä suomeks, mutta vähän niinkuin maatila. Campolla oltiin melkein kaikkien mun luokkalaisten kanssa ja syötiin asadoa ja mun valmistamaa mutakakkua! Tällä mun kaverilla oli paljon lehmiä, ja pari hevostaki näytti siellä campon ulkopuolella menevän. Mun kaveri sanos et se näki papukaijoja, ja mäkin luulin nähneeni mutta mutta voi olla et mä näin ihan väärin, lehmien keskellä papukaijoja check. Ajeltiin myös sellasella lava-autolla siellä campon ympäri, musiikki täysillä, lava-auton avotakaluukussa kavereiden kanssa maisemia katsellesssa, ihana päivä!



Silmien avaaminen oli liian vaativaa









Illalla saavuttiin kotiin ja valmistauduttiin lähtemään ulos, hyvä ilta ja vielä paremmat kaverit ei sitä muuta voi enää toivoa. Kotiin saavuttiin aamu siettemältä ja bolichen lähellä olevalla rannalla nähtiin ku aurinkoki alko jo nousta!
Nacholitoo
Naapuri Tomas

Tänään otin ensimmäistä kertaa kunnolla aurinkoa täällä mein koiran kanssa, tää kuumuus on vihdoin tullu tänne eteläänkin. Ja kuulemma kesällä tulee olee vielä tukalampaa, en tiiä miten tuun selviimään :D


Pilkullista lihaa tarjolla
Seuraavalla viikolla luvassa yllätyssynttäreitä, kokeita ja tietysti vähän juhlintaa! Ja ens kuussa mun kaikki STS-vaihtari kamut tuolta pohjosesta tulee retkelle tänne etelään! Sitä odotellessa, sillä mä vieläki muistan kun ensimmäisinä päivinä kukaan ei pahemmin puhunu espanjaa ja seuraavaks ku nähään niin luulen et tohon on tullu iso muutos!

Besos <3