Sick & homesick

Täällä on nyt ollu vähä hiljasempaa, koska mä oon viettäny suurinpiirtein koko viikon sängyssä, naama turvonneena, kipeenä, migreenistä ja angiinasta kärsien. Parina päivänä raahauduin kouluun ja salille, loppupeleissä ei todellakaan ois kannattanut.

Viime perjantaista lähtien oon tuntenu oloni kipeeks ja koulussa vietin aikani kolmen toppatakin kanssa kun muut istui t-paidoilla. No koska oli tulossa viikonloppu, mä tietysti halusin lähetä vähän viihteelle, toinen asia mitä ei ois kannattanut tehdä :D Keskiviikko illalla sitten yhentoista aikaan lähettiin mun host äidin kanssa lääkäriin ja mulla todettiin angiina, vaikka epäilen vieläkin vähän sitä lääkäriä... Nyt syön antibiootteja, nukkunut joka päivä noin 14 tuntia, joten voitte vaan kuvitella kuinka helposti siinä tulee sellanen tunne että "Kumpa pääsis kotiin ees hetkeks kavereitten ja perheen keskelle, ne osais varmasti piristää" Ja tekis vaan mieli nyyhkyyttää skypessä Suomi kavereiden kanssa ja kertoa miten kauhee ikävä on. Vaikka asiat on todellakin hyvin täällä Argentiinassa, mutta jokanen tietää kun vähänki on kipeenä, eikä jaksa tehdä yhtään mitään niin väkisinkin kaikki maailman ajatukset kasautuu päälle.
 Tässä nyt yritän löytää positiivisuuden jostain ja jatkaa kotona oloilemista toivoen syvästi että tää tauti lähtis nopeesti pois, jonka seurauksena mielialakin muuttuis ihan varmana! Ja ennen kaikkea ens viikolla pitäis lähtee matkalle, miten mä aina satun tulee kipeeksi just väärinä aikoina...

Jottei teksti ois ihan ankeeta näin perjantain kunniaks niin, keskiviikkona kävin mun luokkalaisen synttäreillä ja taas tuli syötyä kaikenlaisia herkkuja, kakusta puhumattakaan! Ja mun host mummi tuli Buenos Airesista tänne meille, tosin huonoon aikaan sillä mun pikkuvelikin on nyt kipeenä, host isääni lainaten "tää ei oo mikään sairaala, vaikka kaikki ihmiset täällä onki kipeitä ja saa hyvää palvelua" :D

Sain tän sulosen repun mun host mummilta xD Näyn väkijoukossa!

Besos <3